Koulutuskutsu!

Koulutuskutsu!

Nyt on aika ilmoittautua tämän joulukuun SMRn ja terveydenhuolto.comin tapahtumaan! Aikaisemmin ilmoitetun mukaan koulutuksen aiheet tulevat käsittelemään kansainvälistä lääketiedettä. Ilmoittauduthan 2.12.2019 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kariitta.korpela@terveydenhuolto.com. Kerro viestissä lukukautesi ja allergiasi/erityisruokavaliosi.

Tervetuloa!

Koulutuskutsu

Utbildningskallelse!

Det är dags att anmäla sig till FMS evenemang i December! Utbildningen kommer att handla om Global Medicin. Anmäl dig senast 2.12.2019 via email till kariitta.korpela@terveydenhuolto.com. Berätta vilken termin du går och ifall du har några allergier eller special kostval.

Välkommen!

Tunnelmia syyskokouksesta sekä katsaus tulevaan

Lukukauden ensimmäinen tapahtuma, nimittäin syyskokous, pidettiin onnistuneesti lauantaina. Haluamme kiittää kaikkia syyskokoukseen osallistuneita! Erityiskiitos vielä vieraillemme Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta ja Työplussasta. Kokous piti sisällään antoisaa keskustelua Suomessa työskentelystä, mukavaa seuraa sekä herkullista fikaa. Kokouksessa valittiin myös uusi hallitus vuodelle 2020. Onnittelut kaikille hallitukseen valituille!

Lukukausi jatkuu tästä uusilla ideoilla ja tapahtumilla. Seuraavaksi kalenterissamme on pikkujoulut, jotka järjestetään Tukholmassa 14.12. Paikalle on tuolloin saapumassa myös henkilöstövuokrauspalveluita ja terveydenhuollon palveluita tuottava suomalainen perheyritys Terveydenhuolto.com / Suomen Kotilääkäripalvelu Oy. Luvassa on erittäin mielenkiintoisia luentoja sekä tietenkin loistavaa seuraa. Pysy siis kuulolla!

Save The Date! Syyskokous 5.10.2019

Iloista syksyä kaikille uusille ja vanhoille jäsenillemme!

Lukukausi on pyörähtänyt vauhdikkaasti käyntiin ja pian onkin jo syyskokouksen aika. Kokous järjestetään tänä vuonna Upsalassa 5.10. Tule kuulemaan toiminnastamme sekä tapaamaan kollegoja eri kaupungeista! Jäsenillemme lähetetään henkilökohtaiset kutsut sähköpostilla, jossa lisätietoa syksyn tapahtumista.

Jos olet vasta aloittanut opiskelusi Ruotsissa tai et vielä jostain muusta syystä ole liittynyt SMR:n jäseneksi voit tehdä sen nettisivujemme ”Liity jäseneksi”-kohdassa.

Huom! Käytämme sosiaalista mediaa pääasiallisena tiedotusvälineenämme, joten muistathan seurata meitä Facebookissa ja Instagramissa pysyäksesi ajan tasalla toiminnastamme.

leaves hang on rope

 

Lääkikset esittelyssä 7: Lund

lu-logo-280x280px

Vuonna 1666 perustettu Lundin yliopisto on Uppsalan yliopiston jälkeen vanhin yliopisto Ruotsissa. Vuosien saatossa Lundin yliopisto on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi yliopistoksi ja yliopistossa opiskelee tänä päivänä noin 40 000 opiskelijaa. Opiskelijakaupunkina tunnetussa Lundissa on useita opiskelijaperinteitä ja kaupungista löytää 13 osakuntaa (nationia), jotka tarjoavat jäsenilleen mm. eri tapahtumia, klubeja ja harrastuksia. Lääketieteellisessä opiskelee noin 1245 opiskelijaa. (Lähde 1)  Opinnot sisältävät perinteisten opetusmenetelmien lisäksi ongelmakeskeistä oppimista(PBL). Vaihto-opinnoista kiinnostuneille on mahdollisuus hakea eri pituisia vaihtoja viidennestä lukukaudesta eteenpäin.(Lähde 2 ) Alla voit lukea Lundissa opiskelleen ja viime kesänä valmistuneen Frejan kokemuksia opiskelusta Lundissa ja työskentelystä underläkarena!

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Luonnontieteet olivat jo suhteellisen nuoresta iästä kiehtoneet minua ja halusin käyttää näitä aineita tulevassa ammatissani. Tämän lisäksi halusin tehdä vaihtelevaa työtä ja tavata sekä auttaa ihmisiä. Lääkärin ammatti tuntui täydelliseltä yhdistelmältä ja valittavia erikoisaloja on monta.

 

Vastasivatko opinnot oletuksiasi?

Aika lailla, vaikka on sitä tullut yllätyttyä matkan varrella. Moni asia selkenee kunnolla vasta työskentelyn alettua, kaikkea kun ei vaan voi lukea kirjoista. Moni asia jää myös kokonaan käsittelemättä opintojen aikana, ja huomaatkin loppujen lopuksi, ettet osaakaan läheskään kaikkea työn kannalta olennaista – opinnot jatkuvat siis vielä pitkän aikaa. Kuulostaa ehkä pessimistiseltä mutta tämä on nyt vaan ihan realistisesti mietittynä näin jälkeenpäin.

 

Minkä uskot erottavan käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

Ensinnäkin Lund on pesunkestävä opiskelijakaupunki – noin kolmasosa asukkaista on opiskelijoita. Osa muista lääkiksistä ovat isoissa/keskikokoisissa kaupungeissa missä ei ole ehkä samaa ”opiskelija-atmosfääriä”. Olen kuullut, että joissain lääkiksissä PBL:ään on kiinnitetty iso paino, kun taas toisissa paikoissa ei ole PBL:ää lainkaan. Lundissa on käytössä PBL luentojen ja muitten pakollisten momenttien lisäksi, sanoisin että tasapaino on aika sopiva. Lund on myös lääkiksenä aika tutkija-profiloitunut ja kansainvälisesti tunnettu, sanoisin. Teemme kandityön T5 sekä maisterityön T10, klinikka alkaa harmillisesti vasta T6. Muualla ymmärtääkseni ainoastaan maisterityö joskus T8-T11 välillä.

 

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Ehdottomasti uudet ystävät ja tuttavuudet! Opiskelijaelämä oli hauskaa aikaa ja olen tyytyväinen, että valitsin opiskelijakaupungin. Klinikka oli omalta kannalta kiinnostavinta opintonäkökulmasta, joka lukukausi tuli tutustuttua uusin kiinnostaviin erikoisaloihin.

 

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Prekliiniset lukukaudet olivat omasta mielestäni aika tylsiä verrattuna klinikkaan, alussa oli vaikea nähdä, miksi piti oppia esim. solubiologiaa myöhempää varten (juuri sitä tietoa ei kyllä tule käytettyä paljoa nykyään). Kirjojen pänttääminen ja ulkoa oppiminen aka. ”korvstoppning” oli aika raskasta. Myös opintojen rajaaminen ja opintotekniikka oli haastavaa, kunnes selvisi miten itse parhaiten opin (mikä oli käytännössä tekien).

 

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Älä anna periksi, jos sinulla on palava halu lääkikseen. Jos ei ovet aukea Suomesta niin hae ulkomaille. Itse olen kaksikielinen, joten ruotsin kieli ei koskaan ollut kynnys. Vaikka olisikin, niin sen oppii nopeasti, rohkeasti vaan tänne!

 

Entä onko sinulla vinkkejä lääkäriopiskelijoille?

Kuten jo mainitsinkin niin preklinikka oli omasta mielestäni aika tylsää, joten yritin vaan pitää tulevaisuutta kiikarissa. Kohta klinikka alkaakin jo, ja siellä oppii paljon, kun vaan tapaa potilaita ja on mukana case-tunneilla. Klinikalla minun ei tarvinnut päntätä kirjoja lainkaan samalla tavalla kuin aiemmin juuri tämän takia. Muista myös pitää huoli itsestäsi ja muista ettei elämä ole pelkkää opiskelua. Kaikkea ei pysty oppimaan eikä kaikkea tule muistamaan kuitenkaan parin vuoden päästä. Ihan ymmärrettävää, että välillä joutuu googlaamaan/kysymään muilta joitain asioita, vaikka onkin valmistunut. Töissä tulet kuitenkin soittamaan konsulttipuheluita muille erikoisalan lääkäreille (esim. kyselet sopivaa antibioottivalintaa tietylle infektiolle), koska potilastapaukset eivät aina ole 100% selviä, joku muu osaa aina enemmän, uutta tietoa tulee kokoajan lisää ja on mahdotonta pysyä kärryillä kaikilla erikoisaloilla. Potilaiden kannalta on paras jos hoitomenetelmä on parhain mahdollinen ja suositus tulee juuri sen erikoisalan lääkäriltä.

 

Eroaako underläkarena työskentely opintojen aikana siitä millaista se on opintojen jälkeen?

Sanoisin että itse työ on aika samanlaista, jos on töissä osastolla. Palkka on tietysti parempi ja usko itseen vahvempi kun viimein on valmistunut. Tuntuu siltä että sama pätee kollegoihin, jos on ollut töissä aiemmin niin sinulla on enemmän päätösvaltaa, pystyt motivoimaan paremmin, olet rutinoituneempi jne.

 

Kuinka paljon työskentelit underläkarena opintojen aikana?

Työskentelin kirurgisella akuuttiosastolla 3kk samalla kun tein T10-työn valmiiksi.

 

Miten vietät vapaa-aikasi työskentelyn ohella?

Vastaan tähän ensin miten tein opiskelujen ohella: treenasin, tapasin ystäviä, laitoin ruokaa, hengasin naapureiden kanssa korridorissa, katsoin sarjoja. Kirjoja en oikein jaksanut lukea koska niitä tuli opintojen takia muutenkin luettua, oli pakko välillä pistää aivot narikkaan. Opiskeluaikana pystyi olemaan vähän spontaanimpi, joka päivä ei ollut 8-16/17 pakollista, joten ystäviä ehti tavata silloinkin.

 

Nykyään, kun moni ystävistä myös on töissä (eri paikkakunnilla), ja itse pendlaan töihin, aikaa ei jää samalla tavalla yli, joten viikolla pitää selvitä arkihommista ja mitä nyt jää aikaa yli niin hengaan sambon kanssa, katson sarjoja, luen kirjoja ja treenaan (mutta myönnettävä etten valitettavasti yhtä säännöllisesti kuin aiemmin). Olen ollut töissä kahdessa paikassa valmistumisen jälkeen ja alussa uutena oleminen ja uuden oppiminen vie jo aika paljon energiaa, miksi löhöilyä sohvalla on usein tullut tehtyä kotiin tultuani.

Linkkejä:

Yliopiston sivut

Lääketieteellisen sivut

 

– Mira Lehtonen

 

Lääkikset esittelyssä osa 6: Karolinska Institutet

karolinska

Solnassa Tukholman seudulla sijaitseva Karoliininen instituutti on Nobel-akatemian koti. Karoliininen instituutti perustettiin 1810 kouluttamaan päteviä sotalääkäreitä ja vuonna 1861 se vihittiin viralliseksi yliopistoksi. Yliopistossa on vain yksi tiedekunta, ja kaikki ohjelmat keskittyvätkin lääketieteen ympärille. Lääkäriopiskelijoita yliopistossa on noin 1620 ja opiskelijoita on yhteensä noin 6080.( Lähde )Opiskelun lähtökohtana on usein potilastapaukset ja opetuksessa käytetään enimmäkseen perinteisiä opetusmenetelmiä, kuten luentoja ja seminaareja. Yliopisto panostaa vahvati tutkimukseen; tutkimisesta kiinnostuneille opiskelijoille on tarjolla niin tutkimukseen perehdyttäviä oheiskursseja kuin mahdollisuus kesätutkimusprojektiin, minkä lisäksi tutkijan uralle voi hypätä yksinkertaisesti luennoitsijan hihasta vetämällä! Sen lisäksi, että suuri osa yliopiston opiskelijoista tulee Ruotsin rajojen ulkopuolelta, tarjoaa yliopisto kansainvälisyydestä kiinnostuneille myös runsaat opiskelijavaihtomahdollisuudet  yhteistyöyliopistoissa. (Lähde 2)

Alla voit lukea Karoliinisessa instituutissa pian neljättä vuotta opiskelevan Muaadin kokemuksia.

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Lääketiede on ihmistiedettä, se tutkii niin ihmistä kuin ihmisiä ja sen ongelmia eri näkökulmista, etsii vastauksia ja toteuttaa ratkaisuja. Kaiken keskiössä on ihminen, jota autetaan, oli kyse potilaasta, sairaanhoitopiiristä tai suuresta pakolaisleiristä. Valitsin lääketieteellisen koska se on yhdistelmä tiedettä, käsityötä ja sosiaalitieteitä; todellinen ihmisoppi.

Ovatko opinnot vastanneet oletuksiasi?

Kyllä ja enemmän. Kurssi kurssin jälkeen ihmisten auttaminen motivoi enemmän; opin uusia asioita ja taitoja, joita voi käyttää yhden, kymmenen tai miljoonan ihmisen elämän laadun parantamiseen. Lääketiedehän käsittää sisällään niin yksilöllisen- kuin kansanterveydellisen puolen. Ja kaikkea siltä väliltä. Olen saanut uskomattomia ystäviä ja luonut mahtavia kontakteja niin lääkäreiden, opiskelijoiden kuin tutkijoiden kanssa.

Mikä erottaa käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

 Jokaisessa paikassa on etuja ja haittoja, lääketiedehän ei itsessään eroa paljon alueellisesti. Karoliinisessa on parasta tukholmalainen monimuotoisuus, kansainvälisyys, tutkimusmahdollisuudet ja Tukholman lääni.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Parasta on ollut auttaa ihmisiä; oli kyse tiedon välittämisestä sairaalapotilaalle ja siitä hymyn vastaanottaminen tahi terveyskeskuspotilaalle avautumisen mahdollisuuden antaminen. Parasta on tietyt ihmiset, niin erittäin inspiroivat ja inhimilliset lääkärit, joiden kanssa on ollut suorastaan kunnia työskennellä tai sankarimaisen ponnistelevat potilaat, joiden tilanteentaju on tajunnan räjäyttävää. Parasta on lääketiede sen ajoittain loogisine algoritmeineen ja toisaalta yksiselitteisesti selittämättömine tapahtumankuluineen.

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Monet asiat vaativat katedraaliluentoja ja asioiden ulkoa oppimista. Opiskeltava volyymi on massiivinen ja haastavinta on ollut löytää opiskelulähteet ja oikea opiskelutapa (luennot ja vanhat kokeet vai kirja vai internet ja millä kombinaatioilla missä suhteessa). Kaikkiin kursseihin ei myöskään sovi sama opiskelutapa (vrt. fysiologia ja dermatologia).

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Jos haluat oikeasti auttaa ihmisiä ja jos ymmärrät, että ihmisiä on oikeasti erilaisia ja yhdistävänä tekijänä se, että heitä kunnioittamalla pääsee pitkälle. Jos myös ymmärrät, että mikään terveydenhuoltosysteemi ei ole täydellinen ja tämän takia sinun velvollisuutesi on tietotaitoinesi tehdä siitä parempi, potilas kerrallaan. Jos olet valmis opiskelemaan paljon. Jos edellä mainitut ehdot toteutuvat, tee kaikkesi päästäksesi lääkikseen. Panosta lukioaineisiin, pääsykokeisiin, etsi ulkomaisia vaihtoehtoja (Skandinavia, Itä-, Länsi-, Etelä-Eurooppa, Aasia).

Entä onko sinulla vinkkejä muille lääkäriopiskelijoille?

Älkää unohtako ottaa taukoa opiskelusta. Älkää unohtako inhimillisyyttä lääketieteessä. Älkää unohtako sitä ylellisyyttä missä elämme; älkääkä unohtako globaalia terveyttä. Oppikaa tykkäämään perusterveydenhuollosta; potilas saapuu vastaanotolle ongelman kanssa. Potilas avautuu ja kertoo ongelmansa Sinulle. Kunnioita tätä faktaa, tätä luottamusta. Istut tietotaidon päällä, joka kykenee auttamaan tai ohjaamaan potilasta ongelmansa kanssa, oli kyse oikeasta lääketieteellisestä ongelmasta tai ei. Ei ole helppoa! Vilkaiskaa lääketieteellisiä huippujulkaisuja (NEJM, the Lancet), lukekaa historiaa.

Miten vietät vapaa-aikasi opintojen ohella?

Punaisen Ristin vapaaehtoistyötä ja kavereiden kanssa maleksimista. Kännykkäkuvailua.

 

Linkkejä:

Yliopiston sivut

Lääketieteellisen sivut

  • Mira Lehtonen

Lääkikset esittelyssä 5: Göteborg

Göteborg logo

127 vuotiaassa Göteborgin yliopistossa opiskelee 38 000 opiskelijaa, joista lääketieteen opiskelijoita on 1300. (Lähde) Opiskelu lääketieteellisessä perustuu pitkälti perinteisiin opetusmenetelmiin. Yliopisto käyttää opintojen pohjana uusinta tutkimustietoa ja innostaa opiskelijoita tutustumaan lääketieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksesta kiinnostuneille lääketieteen opiskelijalle Göteborgin yliopisto on luonut kolmellekymmenelle oppilaalle suunnitellun amanuenssiohjelman, jossa opintojen sivussa voi toimia tutkimusprojekteissa. Alla voit lukea viimeistä lukukautta opiskelevan Carl-Johanin kokemuksia Göteborgin yliopistosta.

 

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Mielenkiinto alkoi jo nuorena, kun kilpailin uinnissa ja pääsin tapaamaan mukavia urheilulääkäreitä. Mitään perhepakotteita ei ollut eikä suvussa lääkäreitä ole.

Ovatko opinnot vastanneet odotuksiasi?

En nyt paljon lääketieteenopinnoista tiennyt, kun aloitin, mutta mitä pidemmälle on päässyt sitä enemmän ne ovat vastanneet oletuksiani. Göteborgissa tentit ovat vaikeita, klinikkaa on paljon, melkein kaikki on pakollista ja lomia on vähän. Tämä nyt pätee moneen Ruotsin lääketieteelliseen. Göteborgissa on vähäinen opiskelijaelämä, mutta kaupunki on mahtava.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Sisätaudit sekä kirurgia. Päivystyspakko, klinikkapäivien määrä, potilasmäärä. Paljon omatoimista/omaa vastuuta hajautusviikoilla.

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Pre-klinikka (termin 1-4) oli aika sadistinen. Toisaalta jälkikäteen ajateltuna myös erittäin hyvä, että se oli haastavaa.

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Alku ei aina ole niin kiva, koska hakuprosessi saattaa olla nihkeä ja alkuvuodet raskaita, mutta parempaa fiilistä ei ole kuin päästä alalle, josta tykkää. Vaikka työ on raskasta joidenkin mielestä niin, jos intohimoa löytyy niin ei ne pitkät päivystykset edes työltä tunnu. Suosittelen lämpimästi.

Entä onko sinulla vinkkejä muille lääkäriopiskelijoille?

Jokainen vuosi on edellistä mielenkiintoisempi, hauskempi ja parempi. Kaikkien täytyy istua kirjastossa preklinikassa.

Miten vietät vapaa-aikaasi opintojen ohella?

Göteborg tarjoaa kaupunkina kaiken, mitä voi kaupungilta toivoa vapaa-ajan viettoon: Mahtavat ravintolat, laajat urheilumahdollisuudet ja länsirannikolla asuu todella paljon mukavia ihmisiä, ei se siitä paljon paremmaksi muutu.

 

Linkkejä

Yliopiston sivut

Lääketieteellisen opinto-ohjelma

Lääkikset esittelyssä 4: Linköpingin yliopisto

Linköping logo

Linköpingin yliopisto perustettiin vuonna 1975. Yliopistossa on nykyään 27 000 opiskelijaa, joista noin 1100 opiskelee lääketiedettä. (Lähde)  Lääketieteen opinnot painottuvat yliopistossa ongelmalähtöiseen oppimiseen (PBL), jolloin opiskelijan oma vastuu opinnoista korostuu. Kurssien lähtökohtana on tutkia tiettyjä elinjärjestelmiä. Opintoihin kuuluu myös puolenvuoden mittainen itsenäinen tutkimustyö. Linköpingin yliopisto on viime vuosina valittu useampaan otteeseen Ruotsin parhaaksi lääkikseksi. Alla voit lukea seitsemättä lukukautta opiskelevan Katin kokemuksia Linköpingin yliopistosta.

 

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Valitsin lääketieteellisen, koska ihmisen anatomia ja fysiologia ovat kiinnostaneet ala-asteelta saakka. Heti lukion jälkeen ei kuitenkaan tärpännyt, mutta jatkoin sitkeästi pääsykokeisiin pänttäämistä. Pääsin kuitenkin opiskelemaan venäjän kieltä ja kulttuuria Tampereen yliopistoon, ja pyörin nelisen vuotta siellä. Vuosien myötä opiskellessani humanistisia tieteitä vahvistuikin ajatus siitä, että haluan opiskella lääkäriksi. En kokenut kieliasiantuntijana toimimista niin omaksi alakseni, ja alanvaihdon jälkeen olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että päätin muuttaa Ruotsiin lääkispaikan täältä saatuani.

 

Ovatko opinnot vastanneet oletuksiasi?

Kyllä ovat. Ei ole oikeastaan kahta samanlaista päivää ja opiskella saa paljon. On hyvin mukavaa, että joka päivä oppii jotain uutta.

 

Mikä erottaa käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

Linköpingissä käytössä on PBL (Problem Based Learning), mikä tuo vapauksia mutta myös vastuuta. PBL opetusmetodina perustuu pienryhmätapaamisiin, joissa on aina yksi potilastapaus. Tapaamiskertojen välillä opiskelijat hankkivat itsenäisesti tietoja opiskeltavasta aiheesta, jotta osaavat keskustella seuraavan kerran muiden ryhmäläisten kanssa aiheesta. Jokaisella tapaamiskerralla muotoillaan oppimistavoitteet ja kysymykset, joihin jokainen itsenäisesti etsii vastauksen. Lisäksi olen ymmärtänyt, että Linköpingin yliopisto eroaa muista yliopistoista myös siten, että meillä on vain yksi tentti lukukaudessa. Kokemuksesta voin sanoa, että siihen sitten luetaankin antaumuksella.

 

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Potilaskontaktit ehdottomasti. Ensimmäinen kliininen harjoitteluni on ollut terveyskeskuksessa, jossa tapaa potilaita laidasta laitaan. Olen päässyt tutkimaan potilaita jo lähes itsenäisesti ja saanut valtavasti uusia kokemuksia. Hyvä ihmistuntemus ja savolainen lupsakkuus ovat ehdottomasti eduksi lääkärin työssä. Tässä ammatissa saa ja pitääkin osata heittäytyä.

 

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Haastavinta ovat ehkä olleet lukukausitentit. Linköpingin lääkis on siitä vähän kurja, että tentti on yleensä tammikuun alussa, joten joulu meneekin sitten tenttiin lukiessa. On melkoisen itsekuria vaativaa viettää joulun ja uuden vuoden aika nenä kiinni kirjassa, heh.

 

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Jos Suomessa ei paikka auennut, niin suuntaa ulkomaille! En ole kertaakaan katunut päätöstäni ja usein sanonkin Ruotsiin muuttamisen olleen yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Muista, että takaisin voi palata aina, mikäli opinnot länsinaapurissa eivät maistukaan. Tästähän saa vain yhden kokemuksen lisää ja mikä parasta: kielitaito tulee kaupanpäällisenä.

 

Entä onko sinulla vinkkejä muille lääkäriopiskelijoille?

Opiskelkaa alusta asti kaikki huolella, niihin prekliniikan teorioihin törmää kliniikassakin. Tosin ei ihan jokaista molekyyliä kannata mieleensä painaa. Lääkärin työssä on tärkeää hahmottaa kokonaisuuksia. Me emme kuitenkaan ole molekyylibiologeja

 

Miten vietät vapaa-aikasi opintojen ohella?

Jaa-a. Jos vapaa-aikaa sattuu löytymään, niin yritän liikkua niin paljon kuin mahdollista. Kun kroppa on kunnossa, niin mielikin pysyy virkeänä. Tärkeää on myös muistaa se sosiaalinen elämä ja ystävät. Pelkästään pänttäämällä tämän koulun läpi ei pärjää vaan on alusta asti hyvä löytää balanssi sosiaalisen elämän ja koulun välillä. Tärkeintä on muistaa, että elämässä on muutakin kuin se lääkis!

 

Lähteet

https://liu.se/utbildning/program/mala2

https://liu.se/

 

Lääkikset esittelyssä 3: Örebron yliopisto

Örebron yliopisto logo

Vuonna 1999 perustettu Örebron yliopisto on nuorin Ruotsin yliopistoista. Yliopistossa opiskelee yhteensä noin 15 100 opiskelijaa, joista noin 1300 opiskelee lääketiedettä. (Lähde1) Ensi kevään haussa otetaan sisään 65 uutta lääketieteen opiskelijaa. Lääketieteellisessä on käytössä PBL (Ongelmalähtöinen oppiminen tai englanniksi problem-based learning) koko opiskelujen ajan, ja opintojen aikana suoritetaan kaksi itsenäistä tutkimustyötä. (Lähde 2) Ulkomaanvaihto on mahdollinen, erityisesti yhteistyöyliopistossa Glasgowssa. Alla voit lukea suomalaisen viidennen termiinin lääketieteenopiskelijan Sonjan kokemuksesta Örebron yliopistossa!                                      

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Olen lapsesta asti haaveillut lääkärin ammatista, ja kiinnostus luonnontieteisiin vaikutti lopulliseen päätökseeni lukion aikana. Lisäksi haluan, että voin tulevaisuuden ammatissani auttaa muita ja kokea oman työni merkitykselliseksi.

Ovatko opinnot vastanneet oletuksiasi?

Kyllä ja ei. Yllätyin siitä, miten jo ensimmäisenä opiskeluvuotena pääsi terveyskeskukseen enemmän tai vähemmän seuraamaan lääkärin työtä sivusta. Toinen positiivinen yllätys oli se, että saimme ensimmäisellä terminillä harjoitella kliinisiä taitoja, esimerkiksi verikokeen ottamista toisiltamme.

Mikä erottaa käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

Örebron lääketieteellinen on Ruotsin lääketieteellisistä kaikista uusin, joten saamme todennäköisesti enemmän vaikuttaa koulutuksen kehitykseen.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Ahaa-oivallukset; kun ymmärtää, miten eri asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Parasta on myös se, että kaikkea oppimaansa pääsee soveltamaan tulevaisuuden ammatissa.

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Haastavinta, varsinkin ensimmäisellä termiinillä, oli tiedon etsiminen ja sopivan tietomäärän rajaaminen (PBL-opetus).

 Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Laskelmoi lukion aikana, miten saat parhaimmat sisäänpääsypisteet, ja keskity niihin aineisiin, jotka hyödyttävät sisäänpääsyssä.

Entä onko sinulla vinkkejä muille lääkäriopiskelijoille?

Aluksi on tärkeää luoda ystäväverkosto ympärilleen. Sitten vain muistaa opiskella säännöllisesti, ettei jää liian paljon asioita opeteltavaksi tenttiä edeltävälle viikolle.

Miten vietät vapaa-aikasi opintojen ohella?

Harrastamalla liikuntaa, esim salilla käyden tai lenkkeilen, tai rentoumalla Netflix:iä katsellen.

 

Linkkejä

Yliopiston sivut

Yliopiston lääketieteellisen sivut

 

 

 

Lääkikset esittelyssä 2: Uppsalan yliopisto

 

250px-UU_logo

Uppsalan yliopisto on Ruotsin vanhin yliopisto, joka perustettiin vuonna 1477. Tänä päivänä yliopistossa opiskelee noin 24 250 kokoaikaista opiskelijaa, joista 1070 on lääketieteenopiskelijoita. Vuosien aikana kaupunki on kerännyt mainetta opiskelijakaupunkina vahvoine opiskelijaperinteineen, ja kaupungin keskustasta löytää 13 osakuntaa. Osakunnat (nation) ovat opiskelijayhdistyksiä, jotka tarjoavat jäsenilleen tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia sekä ylläpitävät kahviloita, pubeja ja klubeja. Suomalaisilla opiskelijoilla on kaupungissa oma yhdistys UPSO ja lääketieteenopiskelijat kokoaa yhteen Medulla.

Opinnot lääketieteellisessä sisältävät perinteisten opetusmenetelmien lisäksi ongelmalähtöistä oppimista (PBL). Tutkintoon kuuluu myös yhden lukukauden kattava itsenäinen tutkimustyö. Tutkimuksesta kiinnostuneet voivat hakea kesätutkijakouluun SOFOSKO:oon. Ulkomaanvaihdosta kiinnostuneille yliopisto sekä IFMSA tarjoavat erimittaisia vaihto-opiskelujaksoja.  Alla voit lukea suomalaisen toista lukukautta opiskelevan lääkisläisen Ainon kokemuksia Uppsalan yliopistosta!

 

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Minulla oli yläasteella vielä aika hakusessa, kuka olen ja missä olen hyvä. Mietin montaa eri alaa, ja kaikki vaihtoehdot olivat tosi ihmiskeskeisiä. Muistan edelleen sen hetken, kun päätin, että haluan lääkäriksi. Puhuin yhdeksännen luokan jouluna lääkärikummitätini kanssa urasuunnitelmista, ja hän kysyi, olenko miettinyt lääketieteellistä. En ollut, koska ajattelin, etten kestäisi neuloja ja verta. Kummitätini kuitenkin vakuutti, ettei se ole mikään este ja että minusta voisi tulla hyvä lääkäri. Silloin aloin pohtia lääkärin uraa tosissani ja totesin, että sehän voisi olla minun juttuni. Olen aina tykännyt auttaa muita, joten sen parissa työskentely kuulosti todella sopivalta. Elimistö on myös aina ollut mielestäni mielenkiintoinen, ja olen pohtinut eri vaivojeni syitä kärsimättömästi. Kun päätin, että alan tähdätä lääkistä kohti, neula- ja verikammotkin alkoivat hälvetä.

Ovatko opinnot vastanneet oletuksiasi?

Mielestäni lääkisopintoja oli aika vaikea kuvitella etukäteen; mieleen tuli kaikkea Greyn Anatomian ja yksitoikkoisen latinankielen pänttäämisen väliltä. Kumpaakaan en ole (vielä) kokenut, mutta kivaa ja mielenkiintoista on ollut! Toki osa asioista on ollut vähän pakkopullaa, niin kuin varmasti kaikissa opinnoissa, mutta pääosin on ollut tosi mielenkiintoista. Yllätyksenä tuli opintojen monipuolisuus. Tiesin, että Uppsala on aika käytännönläheinen lääketieteellinen, mutta en osannut kuvitella näin monipuolista lukujärjestystä. Samalla viikolla voi olla luentoja, tuutoristuntoja (ruotsiksi falleja), seminaareja, labroja ja terveyskeskuspäivä tai muuta käytännönharjoittelua.

Minkä luulet erottavan käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

Minulla on itsellä vähän faktat hakusessa tämän asian suhteen, mutta olen ymmärtänyt, että Uppsala on aika lailla sekoitus kaikkea. Göteborgissa ei tietääkseni ole lainkaan PBL:ää ja Linköpingissä taas todella paljon, Uppsalassa sitä on sopivasti. Meillä on myös käsittääkseni aika paljon käytännön harjoittelua ja terveyskeskuspäiviä. Ainakin moniin Suomen lääketieteellisiin verrattuna klinikkaa on ymmärtääkseni enemmän.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Olen pitänyt kaikista käytännönharjoituksista todella paljon. Parhaiten ensimmäiseltä lukukaudelta on jäänyt mieleen verikokeiden ottaminen. Se oli niin siistiä, kun sai ensimmäistä kertaa pistää toista ihmistä ja saada siitä verta ulos. Aluksi pelotti aika paljon, että mitä jos mokaan ja satutan toista. Kun se menikin tosi hyvin, tuli ihan voittajafiilis. Oli myös kiva, että ensimmäiselle termiinille oli valittu tosi mielenkiintoiset kurssit: ensimmäinen varsinainen kurssi käsitteli sydäntä ja toinen aivoja. Tuntui, että päästiin heti asiaan. Pakko myös mainita ihan mahtavat opiskelukaverit. Uppsalassa on tosi hyvä yhteishenki enkä ole kokenut ollenkaan kilpailua. On ollut tosi upeaa, kun on voinut opiskella yhdessä kavereiden kanssa niin, että kaikki kannustaa toisiaan ja yritetään yhdessä selvitä tenteistä.

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Minulle on ehkä ollut vaikeinta yhteisessä tahdissa pysyminen. En opi oikeastaan mitään luennoilla, se ei vaan ole ainakaan vielä ollut minulle hyvä oppimismuoto. Välillä olen tuntenut itseni tyhmäksi, kun on pienryhmissä keskusteltu ja muut toteavat tyyliin “hei mut tää asiahan tuli luennolla” ja itse olen ollut ihan pihalla. Minulla se oppiminen on ollut aika pitkälti itsenäisen opiskelun varassa, mutta toivottavasti opin tulevaisuudessa paremmin myös luennoilla ja ryhmissä

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Kliseisesti voisin ehkä sanoa, että älä luovuta ja usko unelmiisi. Tiesin aika varhaisessa vaiheessa lukiossa, että haluan hakea Ruotsiin. Tiesin siis, että minun on pakko saada hyvät arvosanat. Ekoista yo-kokeista ei tullut sellaisia arvosanoja, joita olin toivonut, mutta päätin, etten luovuta. Seuraavalla kirjoituskerralla uusin kokeet ja arvosanat nousivat. Olin tosi ylpeä ja iloinen, etten luovuttanut. Kannattaa myös tiedostaa jo hyvissä ajoin, että lääketieteellisessä on aina todella kova porukka opiskelemassa. Ei siis kannata verrata itseään muihin. Jos kilpailuhenkisyyttä luokalla sattuisi olemaan, siihen ei kannata lähteä ollenkaan mukaan. Minä aloin jo lukiossa harjoitella sitä, että keskittyy vaan omaan tekemiseen, vaikka se ei aina helppoa ollutkaan.

Miten vietät vapaa-aikasi opintojen ohella?

Olen onneksi löytänyt Uppsalasta tosi hyviä kavereita, vaikka olen ollut siellä vasta puoli vuotta. Minulla on sekä suomalaisia että ruotsalaisia kavereita Uppsalassa, ja tykkään viettää aikaani heidän kanssaan esim. nationeilla tai ihan vaan jonkun kaverin luona. Viime keväänä ehdin myös käydä monta kertaa Suomessa. Uppsalassa on mahtavat suomalaisjärjestöt Medulla ja UPSO, joiden tapahtumiin olen melkein aina pyrkinyt menemään. Myönnettäköön, että myös Netflix vie vapaa-aikaani. Soittelen nykyään myös aika usein perheelleni ja ystäville Suomeen. Koulumatkat ovat paljon mukavampia, kun puhuu äidin kanssa puhelimessa. Liityin myös Uppsalan lääketieteellisen urheiluseuraan ja käyn maanantaisin uimassa opiskelijavuorolla. Jos kaiken tämän jälkeen vielä jää aikaa, tykkään lukea kirjoja.

 

Linkit

Lääketieteellisen opetussuunnitelma

Yliopiston sivut

UPSO