Lääkikset esittelyssä 7: Lund

lu-logo-280x280px

Vuonna 1666 perustettu Lundin yliopisto on Uppsalan yliopiston jälkeen vanhin yliopisto Ruotsissa. Vuosien saatossa Lundin yliopisto on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi yliopistoksi ja yliopistossa opiskelee tänä päivänä noin 40 000 opiskelijaa. Opiskelijakaupunkina tunnetussa Lundissa on useita opiskelijaperinteitä ja kaupungista löytää 13 osakuntaa (nationia), jotka tarjoavat jäsenilleen mm. eri tapahtumia, klubeja ja harrastuksia. Lääketieteellisessä opiskelee noin 1245 opiskelijaa. (Lähde 1)  Opinnot sisältävät perinteisten opetusmenetelmien lisäksi ongelmakeskeistä oppimista(PBL). Vaihto-opinnoista kiinnostuneille on mahdollisuus hakea eri pituisia vaihtoja viidennestä lukukaudesta eteenpäin.(Lähde 2 ) Alla voit lukea Lundissa opiskelleen ja viime kesänä valmistuneen Frejan kokemuksia opiskelusta Lundissa ja työskentelystä underläkarena!

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Luonnontieteet olivat jo suhteellisen nuoresta iästä kiehtoneet minua ja halusin käyttää näitä aineita tulevassa ammatissani. Tämän lisäksi halusin tehdä vaihtelevaa työtä ja tavata sekä auttaa ihmisiä. Lääkärin ammatti tuntui täydelliseltä yhdistelmältä ja valittavia erikoisaloja on monta.

 

Vastasivatko opinnot oletuksiasi?

Aika lailla, vaikka on sitä tullut yllätyttyä matkan varrella. Moni asia selkenee kunnolla vasta työskentelyn alettua, kaikkea kun ei vaan voi lukea kirjoista. Moni asia jää myös kokonaan käsittelemättä opintojen aikana, ja huomaatkin loppujen lopuksi, ettet osaakaan läheskään kaikkea työn kannalta olennaista – opinnot jatkuvat siis vielä pitkän aikaa. Kuulostaa ehkä pessimistiseltä mutta tämä on nyt vaan ihan realistisesti mietittynä näin jälkeenpäin.

 

Minkä uskot erottavan käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

Ensinnäkin Lund on pesunkestävä opiskelijakaupunki – noin kolmasosa asukkaista on opiskelijoita. Osa muista lääkiksistä ovat isoissa/keskikokoisissa kaupungeissa missä ei ole ehkä samaa ”opiskelija-atmosfääriä”. Olen kuullut, että joissain lääkiksissä PBL:ään on kiinnitetty iso paino, kun taas toisissa paikoissa ei ole PBL:ää lainkaan. Lundissa on käytössä PBL luentojen ja muitten pakollisten momenttien lisäksi, sanoisin että tasapaino on aika sopiva. Lund on myös lääkiksenä aika tutkija-profiloitunut ja kansainvälisesti tunnettu, sanoisin. Teemme kandityön T5 sekä maisterityön T10, klinikka alkaa harmillisesti vasta T6. Muualla ymmärtääkseni ainoastaan maisterityö joskus T8-T11 välillä.

 

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Ehdottomasti uudet ystävät ja tuttavuudet! Opiskelijaelämä oli hauskaa aikaa ja olen tyytyväinen, että valitsin opiskelijakaupungin. Klinikka oli omalta kannalta kiinnostavinta opintonäkökulmasta, joka lukukausi tuli tutustuttua uusin kiinnostaviin erikoisaloihin.

 

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Prekliiniset lukukaudet olivat omasta mielestäni aika tylsiä verrattuna klinikkaan, alussa oli vaikea nähdä, miksi piti oppia esim. solubiologiaa myöhempää varten (juuri sitä tietoa ei kyllä tule käytettyä paljoa nykyään). Kirjojen pänttääminen ja ulkoa oppiminen aka. ”korvstoppning” oli aika raskasta. Myös opintojen rajaaminen ja opintotekniikka oli haastavaa, kunnes selvisi miten itse parhaiten opin (mikä oli käytännössä tekien).

 

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Älä anna periksi, jos sinulla on palava halu lääkikseen. Jos ei ovet aukea Suomesta niin hae ulkomaille. Itse olen kaksikielinen, joten ruotsin kieli ei koskaan ollut kynnys. Vaikka olisikin, niin sen oppii nopeasti, rohkeasti vaan tänne!

 

Entä onko sinulla vinkkejä lääkäriopiskelijoille?

Kuten jo mainitsinkin niin preklinikka oli omasta mielestäni aika tylsää, joten yritin vaan pitää tulevaisuutta kiikarissa. Kohta klinikka alkaakin jo, ja siellä oppii paljon, kun vaan tapaa potilaita ja on mukana case-tunneilla. Klinikalla minun ei tarvinnut päntätä kirjoja lainkaan samalla tavalla kuin aiemmin juuri tämän takia. Muista myös pitää huoli itsestäsi ja muista ettei elämä ole pelkkää opiskelua. Kaikkea ei pysty oppimaan eikä kaikkea tule muistamaan kuitenkaan parin vuoden päästä. Ihan ymmärrettävää, että välillä joutuu googlaamaan/kysymään muilta joitain asioita, vaikka onkin valmistunut. Töissä tulet kuitenkin soittamaan konsulttipuheluita muille erikoisalan lääkäreille (esim. kyselet sopivaa antibioottivalintaa tietylle infektiolle), koska potilastapaukset eivät aina ole 100% selviä, joku muu osaa aina enemmän, uutta tietoa tulee kokoajan lisää ja on mahdotonta pysyä kärryillä kaikilla erikoisaloilla. Potilaiden kannalta on paras jos hoitomenetelmä on parhain mahdollinen ja suositus tulee juuri sen erikoisalan lääkäriltä.

 

Eroaako underläkarena työskentely opintojen aikana siitä millaista se on opintojen jälkeen?

Sanoisin että itse työ on aika samanlaista, jos on töissä osastolla. Palkka on tietysti parempi ja usko itseen vahvempi kun viimein on valmistunut. Tuntuu siltä että sama pätee kollegoihin, jos on ollut töissä aiemmin niin sinulla on enemmän päätösvaltaa, pystyt motivoimaan paremmin, olet rutinoituneempi jne.

 

Kuinka paljon työskentelit underläkarena opintojen aikana?

Työskentelin kirurgisella akuuttiosastolla 3kk samalla kun tein T10-työn valmiiksi.

 

Miten vietät vapaa-aikasi työskentelyn ohella?

Vastaan tähän ensin miten tein opiskelujen ohella: treenasin, tapasin ystäviä, laitoin ruokaa, hengasin naapureiden kanssa korridorissa, katsoin sarjoja. Kirjoja en oikein jaksanut lukea koska niitä tuli opintojen takia muutenkin luettua, oli pakko välillä pistää aivot narikkaan. Opiskeluaikana pystyi olemaan vähän spontaanimpi, joka päivä ei ollut 8-16/17 pakollista, joten ystäviä ehti tavata silloinkin.

 

Nykyään, kun moni ystävistä myös on töissä (eri paikkakunnilla), ja itse pendlaan töihin, aikaa ei jää samalla tavalla yli, joten viikolla pitää selvitä arkihommista ja mitä nyt jää aikaa yli niin hengaan sambon kanssa, katson sarjoja, luen kirjoja ja treenaan (mutta myönnettävä etten valitettavasti yhtä säännöllisesti kuin aiemmin). Olen ollut töissä kahdessa paikassa valmistumisen jälkeen ja alussa uutena oleminen ja uuden oppiminen vie jo aika paljon energiaa, miksi löhöilyä sohvalla on usein tullut tehtyä kotiin tultuani.

Linkkejä:

Yliopiston sivut

Lääketieteellisen sivut

 

– Mira Lehtonen

 

Lääkikset esittelyssä osa 6: Karolinska Institutet

karolinska

Solnassa Tukholman seudulla sijaitseva Karoliininen instituutti on Nobel-akatemian koti. Karoliininen instituutti perustettiin 1810 kouluttamaan päteviä sotalääkäreitä ja vuonna 1861 se vihittiin viralliseksi yliopistoksi. Yliopistossa on vain yksi tiedekunta, ja kaikki ohjelmat keskittyvätkin lääketieteen ympärille. Lääkäriopiskelijoita yliopistossa on noin 1620 ja opiskelijoita on yhteensä noin 6080.( Lähde )Opiskelun lähtökohtana on usein potilastapaukset ja opetuksessa käytetään enimmäkseen perinteisiä opetusmenetelmiä, kuten luentoja ja seminaareja. Yliopisto panostaa vahvati tutkimukseen; tutkimisesta kiinnostuneille opiskelijoille on tarjolla niin tutkimukseen perehdyttäviä oheiskursseja kuin mahdollisuus kesätutkimusprojektiin, minkä lisäksi tutkijan uralle voi hypätä yksinkertaisesti luennoitsijan hihasta vetämällä! Sen lisäksi, että suuri osa yliopiston opiskelijoista tulee Ruotsin rajojen ulkopuolelta, tarjoaa yliopisto kansainvälisyydestä kiinnostuneille myös runsaat opiskelijavaihtomahdollisuudet  yhteistyöyliopistoissa. (Lähde 2)

Alla voit lukea Karoliinisessa instituutissa pian neljättä vuotta opiskelevan Muaadin kokemuksia.

Miksi valitsit lääketieteellisen?

Lääketiede on ihmistiedettä, se tutkii niin ihmistä kuin ihmisiä ja sen ongelmia eri näkökulmista, etsii vastauksia ja toteuttaa ratkaisuja. Kaiken keskiössä on ihminen, jota autetaan, oli kyse potilaasta, sairaanhoitopiiristä tai suuresta pakolaisleiristä. Valitsin lääketieteellisen koska se on yhdistelmä tiedettä, käsityötä ja sosiaalitieteitä; todellinen ihmisoppi.

Ovatko opinnot vastanneet oletuksiasi?

Kyllä ja enemmän. Kurssi kurssin jälkeen ihmisten auttaminen motivoi enemmän; opin uusia asioita ja taitoja, joita voi käyttää yhden, kymmenen tai miljoonan ihmisen elämän laadun parantamiseen. Lääketiedehän käsittää sisällään niin yksilöllisen- kuin kansanterveydellisen puolen. Ja kaikkea siltä väliltä. Olen saanut uskomattomia ystäviä ja luonut mahtavia kontakteja niin lääkäreiden, opiskelijoiden kuin tutkijoiden kanssa.

Mikä erottaa käymäsi lääketieteellisen muista lääketieteellisistä?

 Jokaisessa paikassa on etuja ja haittoja, lääketiedehän ei itsessään eroa paljon alueellisesti. Karoliinisessa on parasta tukholmalainen monimuotoisuus, kansainvälisyys, tutkimusmahdollisuudet ja Tukholman lääni.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Parasta on ollut auttaa ihmisiä; oli kyse tiedon välittämisestä sairaalapotilaalle ja siitä hymyn vastaanottaminen tahi terveyskeskuspotilaalle avautumisen mahdollisuuden antaminen. Parasta on tietyt ihmiset, niin erittäin inspiroivat ja inhimilliset lääkärit, joiden kanssa on ollut suorastaan kunnia työskennellä tai sankarimaisen ponnistelevat potilaat, joiden tilanteentaju on tajunnan räjäyttävää. Parasta on lääketiede sen ajoittain loogisine algoritmeineen ja toisaalta yksiselitteisesti selittämättömine tapahtumankuluineen.

Mikä on ollut haastavinta opinnoissasi?

Monet asiat vaativat katedraaliluentoja ja asioiden ulkoa oppimista. Opiskeltava volyymi on massiivinen ja haastavinta on ollut löytää opiskelulähteet ja oikea opiskelutapa (luennot ja vanhat kokeet vai kirja vai internet ja millä kombinaatioilla missä suhteessa). Kaikkiin kursseihin ei myöskään sovi sama opiskelutapa (vrt. fysiologia ja dermatologia).

Onko sinulla vinkkejä lääketieteelliseen hakevalle?

Jos haluat oikeasti auttaa ihmisiä ja jos ymmärrät, että ihmisiä on oikeasti erilaisia ja yhdistävänä tekijänä se, että heitä kunnioittamalla pääsee pitkälle. Jos myös ymmärrät, että mikään terveydenhuoltosysteemi ei ole täydellinen ja tämän takia sinun velvollisuutesi on tietotaitoinesi tehdä siitä parempi, potilas kerrallaan. Jos olet valmis opiskelemaan paljon. Jos edellä mainitut ehdot toteutuvat, tee kaikkesi päästäksesi lääkikseen. Panosta lukioaineisiin, pääsykokeisiin, etsi ulkomaisia vaihtoehtoja (Skandinavia, Itä-, Länsi-, Etelä-Eurooppa, Aasia).

Entä onko sinulla vinkkejä muille lääkäriopiskelijoille?

Älkää unohtako ottaa taukoa opiskelusta. Älkää unohtako inhimillisyyttä lääketieteessä. Älkää unohtako sitä ylellisyyttä missä elämme; älkääkä unohtako globaalia terveyttä. Oppikaa tykkäämään perusterveydenhuollosta; potilas saapuu vastaanotolle ongelman kanssa. Potilas avautuu ja kertoo ongelmansa Sinulle. Kunnioita tätä faktaa, tätä luottamusta. Istut tietotaidon päällä, joka kykenee auttamaan tai ohjaamaan potilasta ongelmansa kanssa, oli kyse oikeasta lääketieteellisestä ongelmasta tai ei. Ei ole helppoa! Vilkaiskaa lääketieteellisiä huippujulkaisuja (NEJM, the Lancet), lukekaa historiaa.

Miten vietät vapaa-aikasi opintojen ohella?

Punaisen Ristin vapaaehtoistyötä ja kavereiden kanssa maleksimista. Kännykkäkuvailua.

 

Linkkejä:

Yliopiston sivut

Lääketieteellisen sivut

  • Mira Lehtonen